Joo o.. niin se on..
Tossa laskeskelin 2kk "miessaldoja"..
On ollu juttua ties mitä. Ainut mikä kismittää on se että jostain 15miehestä jonka kanssa olisi tullut jotain juttua, heistä about 11 on ollut varattuja, joko naimisissa tai seurustelevia. Ihme juttu. Mikä helvetti siinä on että varatut miehet janoaa vierasta pesää?!
Miksi pitää olla jonkun kanssa yhdessä ollenkaan jos ei halua olla VAIN tämän kanssa.. eikä muiden..?!
Miksi ei kivat, mukavat ja ehkä edes jonkin näköisetkin miehet voi ikinä kokeilla onneaan?
Mikä ihme on esim minussakin vikana että aina vaan ne varatut.. ja vähän vanhemmat miehet yrittävät?
Tuli mieleen että jos se on sitä että ne kiltit ja mukavat, kivan näköiset ja minulle sopivan ikäiset (vaikka ikä on vain numeroita) miehet sitten pelkäävät pakkeja nätiltä tytöltä enemmän. Varatuilla miehillä kun on se etu että vaikka pakit tulisikin, on kuitenkin aina se joku jonka kainaloon mennä. Jos innostuisinkin sitten syvempäänkin juttuun varatun kanssa.. ei.. en innostuisi, koska siitäkin huolimatta vaikka mies jättäisi oman kultansa vuokseni, en pystyisi koskaan luottamaan siihen ettei hän joskus jättäisi minuakin toisen vuoksi.
Se vaan harmittaa niin vietävästi. Olen kyllä huomannut senkin että aina kun minä olen kiinnostunut jostain niin ilmenee jossain vaiheessa ainakin että mies on varattu, playeri tai muuten vaan idiootti. Ja on myös niitä jotka olisi oikein unelma poikaystäviä, mutta ne kun ei hitsiläinen sitten millään tunnu kiinnostuvan... Tai sitten vain esittävät niin. Mutta minä olen ainakin sellainen nainen että jos ei toinen hyvällä ymmärrä että minua kiinnostaisi niin en sitten viitsi ollenkaan yrittää. Eihän luovuttamalla mitään saa, mutta.. Minä kun en rupea kenellekkään itseäni tyrkyttämään.
NIIN JOO! Sitten on tietenkin näitä joiden kanssa on oikein kivaa ja ne on niin mukavia, niiden kanssa on helppo puhua ja alkaa huokailuttaa pelkkä henkilön ajatteleminen.. SITTEN tietenkin yhtäkkiä kertoo että "minäpä muutan toiselle puolelle maapalloa" tai sitten ne jo asuvat niin kaukana että koko jutussa ei ole mitään järkeä. Kaukosuhde kun ei sovi minulle.
Haluaisin semmoisen sopivan ikäisen, kivan näköisen (ulkonäkö ei ole tod. tärkein), mukavan, hellän ja kiltin miehen, jonka kanssa olisi helppo puhua mistä vain. Avoimen.. Sellaisen joka OIKEESTI välittää minusta ja haluaa olla VAIN minun kanssa.. Kohtelisi minua kuin ihmistä..
Perkule..
Sitten kun aina nuo varatut miehet pokailevat ja yrittävät pöksyihin niin alkaa PIKKUISEN usko loppumaan.. Onko niitä uskollisia miehiä olemassakaan enään? Onko ne kuolleet sukupuuttoon?
Olisi oikeasti kiva tietää, miten saisin koukutettua aikaisemmin kuvailemani miehen..? Kun ei sellaiset tunnu innostuvan meikäläisestä, vaikka olen ihan nätti, kiva, fiksu ja pystyn keskustelemaan asiasta kuin asiasta..
On se vaikeaa...